Yli kolmekymmentä lasten kuntoutuksen asiantuntijaa kokoontui marraskuun 15. päivä hankkeen koulutus- ja kehittämistilaisuuteen keskustelemaan ja pohtimaan lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavan kuntoutuksen hyviä käytänteitä. LOOK- hankkeen seminaarissa kuultiin muun muassa kokemuksista lapsen tavoiteneuvottelun kehittämisestä Resiinafysion ja HUS:n ammattilaisten yhteistyönä, lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologisen arvioinnin kokeilusta ja lapselle arjessa merkityksellisen toiminnan kuvauksesta, jota on kehitetty yhteistyössä erityisesti lapsiperheiden ja Terapiamyyrän Tarja Rannan kanssa. Hankkeen ohjausryhmä keskusteli paneelissa hankkeessa kehitettyjen toimintatapojen merkityksestä lasten kuntoutumiseen ja kehittämisen vaiheista heränneistä ajatuksista.

Seminaariin osallistujat pohtivat hankkeen kehittämistyöskentelyyn osallistumisen merkitystä omille työtavoilleen sekä keskustellen että nimettömissä palautteissa:

”Kehittämisessä ja toimintatavan kokeilussa on ollut iso työ, mutta olen hirmuisen iloinen että lähdin mukaan kehittämään. Me ammattilaiset aina sanotaan, että me tiedetään, asiat on tuttuja, mutta missä kohtaa oikeasti ruvetaan tekemään? Että oikeasti huomioitais lapsen ja perheen tarpeet? Se vaatii, että pistää itsensä alttiiksi.”

”Look-hanke on antanut minulle tietoa ja työkaluja, vinkkejä kuntoutuksen tämän hetkisiin tilanteisiin. Itse olen pohtinut rooliani terapeuttina, mitä yhteistyö on lapsen, perheen ja lähiympäristön kanssa. Esimerkiksi tavoitteiden laatiminen on minusta ”helpompaa” tämän hankkeen myötä ja tavoite on lapsen kanssa mietitty ja pohdittu, sekä miten puhutaan tavoitteista muille kuntouttaville tahoille ja perheelle, ja miten Kelaan kirjoitetaan tavoitteet lausunto.”

Palautteissa arvokkaana koettiin ajatuksia herättelevät esitykset ja keskustelu sekä verkostoituminen yli organisaatiorajojen.

”Seminaari toimii ponnahduslautana arjen kehittämiselle, tuli esille konkreettisia ideoita miten toimintaa muutetaan. Samalla verkostoiduttiin ja saatiin uusia yhteistyökumppaneita.”

”Mielenkiintoisia aiheita, joita on tärkeä pohtia- jo se herättää itsessä muutosta.”

”Erittäin hyviä puheenvuoroja, hyvin koostettu.”

”Keskusteleva, hyvä ilmapiiri, ajatuksia herättelevä.”

”Kiitos konkretiasta ja rohkaisemisesta uusien toimintatapojen käyttämiseen!”

”Hyvä ja järjestäytynyt ohjelma. Projekti on edistynyt ja kehittynyt. Hienoa, että on näin monia kokeilussa mukana ollutta. Lapsi otetaan nyt selvästi paremmin huomioon.”

Hankkeessa kehitettävistä kolmesta toimintatavasta (lapselle merkityksellinen toiminta arjessa- väline, vastavuoroinen neuvottelu verkostossa ja lapsen suoritusten ja osallistumisen ekologinen arviointi) ja niiden merkityksestä lasten kuntoutumiseen saatiin runsaasti kirjallista palautetta. Vastauksissa nousee esille osallistujien innokkuus kehittää lapsen toimijuutta ja osallistumista kuntoutuksessa sekä kokemus kehitettyjen toimintatapojen ja välineiden tärkeydestä. Palautteissa saatiin myös arvokasta tietoa millaisia asioita tulee huomioida.

”Kuntoutuksen eri merkitykset hahmottuvat paremmin eri toimijoilla, sitoutuminen ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee. Kuntoutuksesta tulee kuntoutumista. Yhteistyö lapsen ja perheen hyväksi paranee ja ajattelu laajenee ammatillisen minän ulkopuolelle. Perheiden erilaisuus, lapsen yksilöllisyys ja olemassa olevat resurssit hahmottuvat paremmin.”

”Uskon, että välineet ja toimintatavat tuovat lapsen näkemyksen paremmin esiin, jotta lapsi tulee oikeasti kuulluksi. On tärkeää, että on erilaisia toimintatapoja/ välineitä, jotta jokaiselle löytyisi jotakin.”

”Innolla odotan näiden työkalujen jalkautumista kentälle, uskon, että näistä saadaan hyvä paketti, kun hanke etenee. Näillä toivottavasti saadaan lapsen ääni paremmin kuuluviin ja toisaalta myös perhe aktivoitumaan ja tuomaan lapsen arki esiin.”

Lämpimät kiitokset seminaari- iltapäivään osallistuneille ammattilaisille ja lasten vanhemmille arvokkaan osaamisenne sekä ajatustenne jakamisesta ja innokkuudestanne kehittää lasten kuntoutusta!