Lapsen osallistuminen on aikuisten asenteista kiinni

untitled

Lapsen kuunteleminen ja lapselle merkityksellisten asioiden huomioiminen ovat aina tuntuneet tärkeiltä asioilta työssäni fysioterapeuttina. Lapsen ja erityisesti vammaisen lapsen kuulluksi tuleminen ei kuitenkaan tärkeydestään huolimatta aina ole itsestään selvää kuntoutuksen päätöksenteossa tai toteutuksessakaan. Siksi LOOK-hanke on tuntunut tavoittavan monta sellaista haastetta, joihin olin kaivannut työkaluja, ja onnekseni löysin tieni mukaan hankkeeseen osana kuntoutuksen YAMK-opintojani Metropolia ammattikorkeakoulussa. Yksi mahtavimmista asioista LOOK-hankkeeseen osallistumisessa on ollut asioiden ja kokemusten jakaminen muiden lasten kuntoutuksen toimijoiden kanssa.

Omassa työssä tulee usein huomattua, että vaikka kaikki lapsen ympärillä toimivat varmasti ajattelevat lapsen parasta, jäävät lapselle merkitykselliset asiat ja lapsen ääni silti liian usein kiireen ja toiminnan rakenteiden alle kuulumattomiin. Yhteisten toimintamallien kehittäminen lapsen osallistumisen mahdollistamiseksi onkin ollut LOOK-hankkeen konkreettisena tarkoituksena. Ja kun mahdollisimman moni meistä lasten kuntoutuksen parissa toimivista ottaa nämä toimintamallit ja ajatukset omikseen, voivat ne juurtua kuntoutuksen paremmiksi käytänteiksi – ja tuoda lapsen äänen oikeasti kuuluville!

Kuntoutuksen ammattilaisten ja lapsen lähiaikuisten asenteet vaikuttavat keskeisesti lapsen osallistumisen mahdollisuuksiin. Kuntoutuksen ammattilaisten tehtävänä on informoida lasta ja perhettä osallistumisen mahdollisuuksista, sekä toimia dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti koko lapsen kanssa toimivista ihmisistä koostuvan verkoston kanssa. Siksi jokaiselle kuntoutuksen ammattilaiselle jää vastuu ja toivottavasti myös into viedä näitä asioita eteenpäin omaan toimintaympäristöönsä.

Toimintatapojen muuttamiseen tarvitaan asenteen lisäksi myös aikaa ja yhteistyötä. LOOK-hankkeessa kehitetyt Lapsen kuntoutumisen Metkut ovat valmiita työkaluja otettavaksi käyttöön ja sovellettavaksi tilanteeseen sopivaksi. Itselleni hankkeeseen osallistuminen on antanut myös rohkeutta lähteä muuttamaan sekä omia että työympäristön toimintamalleja. Ja kun on nähnyt LOOK-hankkeen koulutustilaisuuksissa, että tällä samalla metkulla asenteella ajattelevia ammattilaisia on näin paljon, alkaa toimintamallien ja rakenteiden muuttaminen isommassakin mittakaavassa tuntua ihan mahdolliselta!

Lapsen mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua omaan kuntoutukseensa liittyvään päätöksentekoon ei kuitenkaan ole mikään vaihtoehtoinen asia, vaan kyse on ihan jokaiselle kuuluvista oikeuksista (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus). Sitä perustelua ei suurempikaan asennevamma voi horjuttaa!

Kirjoittaja: Annu Huisman, Fysioterapeutti, NDT/Bobath -terapeutti, YAMK-opiskelija

Tuliaisia ja terveisiä koulutuspäiviltä

Osallistuin LOOK –hankkeen lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavan kuntoutuksen hyvät käytännöt- koulutuspäiviin, jotka käynnistyivät helmikuussa 2017. Lasten kuntoutusalan ammattilaisille suunnattuihin koulutuspäiviin osallistui yhteensä noin 240 kuntoutusalan ammattilaista. Osanottajat koostuivat mm. toiminta-, fysio- ja puheterapeuteista, sairaanhoitajista, erityislastentarhanopettajista ja kuntoutusohjaajista. Kolmena eri päivänä toteutuneessa koulutuksessa yhdistettiin teoreettista perustaa ja käytännön työkaluja omaan työhön sovellettavaksi. Koulutukset perustuivat LOOK-hankkeen tuloksiin ja kouluttajina toimivat hankkeen asiantuntijat sekä kehittäjäkumppanit.

20170210_084231luento, hyvä kuva

Koulutuspäivien tuliaisina omaan työhöni lasten toimintaterapeuttina sain käyttööni uudet toimintatavat ja välineet, lapsen kuntoutumisen Metkut.

1. Lapsen merkityksellinen toiminta arjessa – Metku-kirja- väline tunnistamiseen ja kuvaukseen

  • Tuliaisina mm. lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus, Metku-kirja –työkalu käytännön työhön sovellettavaksi, tietoa työkalun käytöstä ja hyödyntämisestä sekä teoreettista pohjaa lapsen toimijuudesta ja oikeudesta osallistua kuntoutukseensa.

2. Lapsen tavoitteet – lapsen kuntoutumisen neuvottelun hyvä käytäntö

  • Tuliaisina mm. teoreettista pohjaa yhteistoimijuudesta lasten kuntoutuksessa, vastavuoroinen neuvottelu verkostossa, Metku-neuvottelu –toimintatapa käytännön työhön sovellettavaksi ja näkökulmia lapsen kuntoutustavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseen.

3. Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavien toimintatapojen syventävä koulutuspäivä

  • Tuliaisina mm. kokemusten reflektointia ja jäsentämistä, Metku–kirjan käyttöä käytännössä, näkökulmia Metku–kirjan mahdollisuuksista ja haasteista sekä Metku–muistio käytännön työhön sovellettavaksi.
Työpaja.pptx

Koulutusten anti oli monipuolista ja innostavaa. Työpajoissa ja ryhmäkeskusteluissa syntyi vilkasta ajatusten vaihtoa ja ajoittain kriittistäkin pohdintaa suhteessa oman työn käytänteisiin. Yhdessä pohtien, ideoiden ja kehittäen kävimme läpi meille kaikille yhteisesti tärkeää aihetta – miten lapselle merkityksellinen toiminta saataisiin entistä enemmän näkyväksi lapsen kuntoutumisessa ja moniasiantuntijuuteen perustuvassa kuntoutustyössä.

Yhteiskunnan kehittyessä myös kuntoutumista ohjaava paradigma kehittyy – vajavuuskeskeisen näkemyksen sijaan kuntoutuja nähdään yhä enemmän aktiivisemmassa roolissa oman kuntoutumisen suhteen. Lasten kohdalla meidän kuntoutusammattilaisten olisikin tärkeää välillä pysähtyä pohtimaan, miten teoreettinen tietämyksemme lapselle merkityksellisen toiminnan tärkeydestä saadaan käytännössä vahvemmin realisoitumaan lapsen arjessa. Miten mahdollistamme lapsen osallistumista ja toimijuutta osana kuntoutumisen suunnittelua ja kuntoutumista? Olennaista on lähteä tarkastelemaan ja välillä ravistelemaan omia näkökulmia. Ajattelemmeko esimerkiksi sitä, miten saisimme lapsen tai hänen perheensä mukaan kuntoutumiselle asetettuihin tavoitteisiin, vai sitä, miten me ammattilaisina voimme tukea lasta ja mahdollistaa asioita hänen omassa kuntoutumisprosessissaan? LOOK-hankkeessa kehitetyt lapsen kuntoutumisen Metkut pureutuvat juuri näihin kysymyksiin ja ohjaavat ammattilaisia sukeltamaan lapsen maailmaan ja asettamaan kuntoutumisen tavoitteita yhdessä lapsen kanssa lähtökohtana lapselle merkityksellinen toiminta arjessa.

luokka takaa 2 salla

Olin koulutuspäivillä osallistujan roolissa erityisen mielissäni siitä, että lapsen hyvän arjen mahdollistuminen ja kuntoutumista edistävien toimintakäytänteiden kehittäminen koskettaa laajasti meitä kuntoutuksen ammattilaisia ja on selvästi meille sydämen asia. Lämmin kiitos kuuluu siis kouluttajille, hankkeen asiantuntijoille ja kehittäjäkumppaneille, mutta myös erityisesti meille kaikille lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistamisesta, sekä oman työn kehittämisestä kiinnostuneille kuntoutusalan kollegoille!

Kirjoittaja: Nina Rantala, toimintaterapeutti (kuntoutuksen YAMK opiskelija / Metropolia)

LOOK blogi Nina Rantala kuva

Lasten vanhempien ilta 6.6.2017

Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry järjestää 6.6.2017 klo 17.30- 19.30 lasten vanhemmille Metku- kirjan esittelyillan– tervetuloa mukaan!

Metku- kirjaan kuvataan lapselle tärkeää toimintaa arjessa hyödyntäen tabletilla toimivaa sovellusta. Metku- kirjaa lapsi tekee yhdessä vanhempien kanssa ja siihen voi piirtää, kirjoittaa, äänittää, liittää valokuvia ja videoita.

kuva

Metku (lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa)- kirja on LOOK-hankkeessa kehitetty väline lapsen kuntoutumiseen. Metku- kirjan kautta ilmenee millaiset asiat ovat lapselle ja perheelle tärkeitä heidän arjessaan. Metku- kirjaa hyödynnetään suunniteltaessa lapsen kuntoutumista. Tällöin lapsen näkökulmat tulevat huomioitua ja kuntoutuminen voidaan yhdistää perheen arjen mieluisaan toimintaan.

Metku- kirjaa voi hyödyntää myös lapsen oppimisen ja kehittymisen seurannassa ja lapsen kanssa toimivien henkilöiden perehdytyksessä lapsen maailmaan, lapselle tärkeisiin asioihin sekä perheen arkeen ja rutiineihin.

Metku- kirjasta tehdään lapsen oma kirja, joka on persoonallinen ja keskittyy lapsen vahvuuksiin.

Slide1

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kuntoutusta saavilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntoutumisensa suunnitteluun. Metku- kirja vahvistaa kuntoutumisen suunnittelua lapsi- ja perhelähtöisesti. Metku- kirja on kehitetty yhteistyössä kuntoutusta saavien lasten ja vanhempien sekä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa.

”Lapsen kirjan käytön kautta erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen identiteetti ja oma ilmaisu vahvistuu. Lapsen luonnollinen osallistuminen mahdollistuu ja oma ääni vahvistuu. Lapselle mahdollistuu kokemus siitä, että minä osaan ja pystyn. Lapsi on itsenäisempi omassa erilaisuudessaan.” (lapsen äiti)

Lähde mukaan keskustelemaan, kokeilemaan ja tekemään lapsen Metku- kirjaa, joka lähtee hänestä itsestään, ei ulkopuolelta eikä varsinkaan vajavuuksista. Kirjan toteutuksessa on monia mahdollisuuksia, lähtökohtana yksilöllisyys.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 29.5 mennessä

p.0405222138 (voi jättää viestin vastaajaan) tai Katja.Riikonen(a) kehitysvammatuki57.fi

Läntinen Brahenkatu 2 (4krs.), Helsinki

Ilmoitathan myös mahdolliset erityisruokavaliot tms. kahvitarjoilua varten.

iltama

Kokeiluja, kokemuksia ja kehittämistä

kuva-2

Yli kolmekymmentä lasten kuntoutuksen asiantuntijaa kokoontui marraskuun 15. päivä hankkeen koulutus- ja kehittämistilaisuuteen keskustelemaan ja pohtimaan lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavan kuntoutuksen hyviä käytänteitä. LOOK- hankkeen seminaarissa kuultiin muun muassa kokemuksista lapsen tavoiteneuvottelun kehittämisestä Resiinafysion ja HUS:n ammattilaisten yhteistyönä, lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologisen arvioinnin kokeilusta ja lapselle arjessa merkityksellisen toiminnan kuvauksesta, jota on kehitetty yhteistyössä erityisesti lapsiperheiden ja Terapiamyyrän Tarja Rannan kanssa. Hankkeen ohjausryhmä keskusteli paneelissa hankkeessa kehitettyjen toimintatapojen merkityksestä lasten kuntoutumiseen ja kehittämisen vaiheista heränneistä ajatuksista.

Seminaariin osallistujat pohtivat hankkeen kehittämistyöskentelyyn osallistumisen merkitystä omille työtavoilleen sekä keskustellen että nimettömissä palautteissa:

”Kehittämisessä ja toimintatavan kokeilussa on ollut iso työ, mutta olen hirmuisen iloinen että lähdin mukaan kehittämään. Me ammattilaiset aina sanotaan, että me tiedetään, asiat on tuttuja, mutta missä kohtaa oikeasti ruvetaan tekemään? Että oikeasti huomioitais lapsen ja perheen tarpeet? Se vaatii, että pistää itsensä alttiiksi.”

”Look-hanke on antanut minulle tietoa ja työkaluja, vinkkejä kuntoutuksen tämän hetkisiin tilanteisiin. Itse olen pohtinut rooliani terapeuttina, mitä yhteistyö on lapsen, perheen ja lähiympäristön kanssa. Esimerkiksi tavoitteiden laatiminen on minusta ”helpompaa” tämän hankkeen myötä ja tavoite on lapsen kanssa mietitty ja pohdittu, sekä miten puhutaan tavoitteista muille kuntouttaville tahoille ja perheelle, ja miten Kelaan kirjoitetaan tavoitteet lausunto.”

Palautteissa arvokkaana koettiin ajatuksia herättelevät esitykset ja keskustelu sekä verkostoituminen yli organisaatiorajojen.

”Seminaari toimii ponnahduslautana arjen kehittämiselle, tuli esille konkreettisia ideoita miten toimintaa muutetaan. Samalla verkostoiduttiin ja saatiin uusia yhteistyökumppaneita.”

”Mielenkiintoisia aiheita, joita on tärkeä pohtia- jo se herättää itsessä muutosta.”

”Erittäin hyviä puheenvuoroja, hyvin koostettu.”

”Keskusteleva, hyvä ilmapiiri, ajatuksia herättelevä.”

”Kiitos konkretiasta ja rohkaisemisesta uusien toimintatapojen käyttämiseen!”

”Hyvä ja järjestäytynyt ohjelma. Projekti on edistynyt ja kehittynyt. Hienoa, että on näin monia kokeilussa mukana ollutta. Lapsi otetaan nyt selvästi paremmin huomioon.”

kuva-1

Hankkeessa kehitettävistä kolmesta toimintatavasta (lapselle merkityksellinen toiminta arjessa- väline, vastavuoroinen neuvottelu verkostossa ja lapsen suoritusten ja osallistumisen ekologinen arviointi) ja niiden merkityksestä lasten kuntoutumiseen saatiin runsaasti kirjallista palautetta. Vastauksissa nousee esille osallistujien innokkuus kehittää lapsen toimijuutta ja osallistumista kuntoutuksessa sekä kokemus kehitettyjen toimintatapojen ja välineiden tärkeydestä. Palautteissa saatiin myös arvokasta tietoa millaisia asioita tulee huomioida.

”Kuntoutuksen eri merkitykset hahmottuvat paremmin eri toimijoilla, sitoutuminen ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee. Kuntoutuksesta tulee kuntoutumista. Yhteistyö lapsen ja perheen hyväksi paranee ja ajattelu laajenee ammatillisen minän ulkopuolelle. Perheiden erilaisuus, lapsen yksilöllisyys ja olemassa olevat resurssit hahmottuvat paremmin.”

”Uskon, että välineet ja toimintatavat tuovat lapsen näkemyksen paremmin esiin, jotta lapsi tulee oikeasti kuulluksi. On tärkeää, että on erilaisia toimintatapoja/ välineitä, jotta jokaiselle löytyisi jotakin.”

”Innolla odotan näiden työkalujen jalkautumista kentälle, uskon, että näistä saadaan hyvä paketti, kun hanke etenee. Näillä toivottavasti saadaan lapsen ääni paremmin kuuluviin ja toisaalta myös perhe aktivoitumaan ja tuomaan lapsen arki esiin.”

Lämpimät kiitokset seminaari- iltapäivään osallistuneille ammattilaisille ja lasten vanhemmille arvokkaan osaamisenne sekä ajatustenne jakamisesta ja innokkuudestanne kehittää lasten kuntoutusta!

The Look-project in the ISEI- congress: Children’s Rights and Early Intervention

isei-tukholma

International Society on Early Intervention Conference in Stockholm 8.-10.6.2016 gathered over 600 participants from 55 country.  The conference themes  and presentations emphasized children’s education and habilitation. Further the need to enhance child’s and family’s full participation was underlined. In the first keynote Eva Björk-Åckersson opened the seminar giving us a wonderful view to the inclusive pre-school in Sweden and also to the challenges for early intervention.

One of the most inspiring presentations was held by Professor Rune Simeonsson from the University of North Carolina. He focused on the realization of the rights of the child and its three core areas: protection, provision and participation. In his wonderful speech he showed how the ICF-CY can be linked to the rights of the child.

rune

Pia Rebello Britto, from UNICEF, opened our thoughts to the global view on the early childhood interventions. She underlined the importance of including the early childhood interventions to the United Nations sustainable development goals. Rebello Britto is a powerful speaker and indicated the influence of environment to the development of the child.

One of the keynote lecturers Emily Vargas-Baron talked also about sustainability. Her point of view was in building the national systems for early childhood interventions. The implementation of early childhood systems, programmes and interventions were the main themes in the conference presentations.

Joanna Lundqvist presented a wonderful study on kid’s likes concerning early education. Lundqvist’s just published doctoral thesis can be found here.  Also Tiina Lautamo from Jyväskylä presented a new tool for assessing child’s play. Lautamo informed that this tool is available for purchase also in English and Swedish in autumn 2016.

The Finnish team Salla Sipari, Nea Vänskä, Erja Pietiläinen and Miina Weckroth shared results of the projects and practical tools in two different sessions. Many participants of the conference were very interested of the Good Life Puzzle – tool for parents to prepare for the service planning – developed by Jaatinen ry and The Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (hyvan-elaman-palapeli-julkaistu.) The Look-project networked again with many key persons form Australia, USA and Sweden.

erja

sallaErja Pietiläinen and Salla Sipari presenting: Participation-based approaches to promote Inclusion.

Look-project has published a literature review on good practices in rehabilitation to strengthen child’s agency and participation. The publication in Finnish can be read here. The session room was full of happy participants when the Look- project’s results were presented in the second last session of the conference.

nea

Nea Vänskä and the Look-project on the stage.

The beautiful campus area of Stockholm University offered a wonderful location for the ISEI- conference. A wide variety of different perspectives, new studies and development projects were shared from all around the world. Once again we are delighted to notice how the development work that we are focusing on at the Look- project is needed and valuable. This is the way forward, and we are happy to carry on.

greenpees

We recommend that you check this out:

Challenge the Boundaries – Kansainvälinen konferenssi

#EACD2016 #ICPC2016

Tukholmassa järjestettiin kesäkuussa kongressi kolmen suuren kansainvälisen järjestön yhteistoteutuksena: International Conference of Cerebral Palsy, Annual meeting of the European Academy of Childhood Disability, Meeting of the Alliance of Academies of Chilhood Disability. Monialainen kongressi haastoi ylittämään ammatillisia, osaamisen ja ajatustapojen raja-aitoja monin tavoin.

Kongressi kokosi yli tuhat osallistujaa 66 eri maasta. Abstrakteja oli jätetty yli 800 tieteellisen toimikunnan arvioitavaksi. Nelipäiväisen kongressin aikataulu oli hurja. Ensimmäiset sessiot alkoivat jo klo 7.00 ja viimeiset päättyivät klo 19.00. Mielenkiintoisia ja monipuolisia rinnakkaissessioita meni rinnakkain samanaikaisesti seitsemässä salissa.

rakennus

Ruotsalaiset avasivat kongressin hienossa Aula Medica-rakennuksessa aivan mahtavalla tavalla esittelemällä lasten muodostaman swedish race running teamin. Juoksujoukkueen käyttämiä apuvälineitä pääsi myöhemmin myös itse kokeilemaan.

race

Iona Novak esitteli avajaispäivänä australialaisen vetovoimaiseen ja rentoon tyyliin Early Intervension 2.0 version, joka painottaa varhaista ja tehokasta kuntoutuksen käynnistymistä. Ydintekijöitä ovat intensiivinen motorinen harjoittelu, vanhempien valmennus ja ympäristön rikastuttaminen. Keynote-luennot ja esitykset sessioissa korostivat lapsen oikeuksia, lasten ja perheiden näkökulmaa ja asemaa tutkimuksissa sekä kehittäjäkumppanuutta mm. digitalisaatiossa. Tamar Weis korosti kuinka paljon erilaisia sovelluksia on tuotettu, mutta joita ei käytetä. Weis haastoikin pohtimaan miten teknologian hyödyntäminen myös kuntoutuksessa voisi tuottaa uudenlaisten ja mielekkäiden toimintatapojen syntymistä.

Look-hankkeen teema istui hyvin kongressin aiheisiin ja muihin luentoihin. Look-hankkeen suullisessa esityksessä tuotiin esiin lasten toiminnallisten, valokuviin perustuvien haastattelujen toteutumista ja tuloksia. Tämä herätti paljon innostuneita kysymyksiä.

look

Valokuviin perustuvaa menetelmää on myös käyttänyt myös CanChild- centerin tutkija Gillian King Prime-tiimistä (The Pediatric Rehabilitation Intervention Measure of Engagement). Hän oli myös kuuntelemassa ja kommentoi positiivisesti Look-esitystä. Kingin oma avainluento päätöspäivänä asiakkaan sitoutumisesta oli ajatuksia herättävä.

Look-hankkeessa tehdään yhteistyötä Ekologinen arviointi- menetelmän kehittämisessä. Ekologisen arvioinnin kehittäjät Dr Robert Palisano ja Dr Lisa Chiarello Drexelin yliopistosta (Philadelphia) olivat myös paikalla kongressissa ja meillä oli ilo pitää heidän kanssaan suunnittelutapaaminen. Chiarellon ja Palisanon & co (2012) Participation-based Therapy – periaatteita esiteltiin ja sovellettiin useassa sessiossa.

yhteiskuva

Kongressissa oli useita esityksiä ja paljon keskustelua intensiivisestä terapiasta ja palveluista, mutta useat huippututkijat totesivat, että ratkaisevan tärkeitä ovat lopulta lapsen kotona tapahtuvat aktiviteetit ja käytännöt. Keskeistä on lapsen oppinen tavoitteensa ohjaamana omassa ympäristössään ja sen mahdollistaminen sekä tukeminen.

Uusien tutkimusten tulosten ja näkökulmien lisäksi kongressi toi näkyväksi myös aiheita, joista ei vielä tiedetä ja tarvitaan lisää tutkimusta. Ilona Autti-Rämön ja Iona Novakin yhteissessio puolestaan ravisteli käsityksiä tutkimustiedon hyödynnettävyydestä mm. ristiriitaisten ja puutteellisten tulosten sekä heikkojen tutkimusasetelmien takia. Helposti osoitetaan sormella kliinikkoja siitä, että tutkimustieto ei implementoidu, mutta kokonaisuudessa asia on paljon monimutkaisempi. Itse asiassa yksittäinen tutkimustulos ei ole useinkaan sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön, vaan on käytettävä harkintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kokonaisymmärryksen muodostamiseksi.

20160603_104423

(Autti-Rämö 2016, EACD-esitys)

Karen Hurtubise and Chantal Camden Kanadasta Sherbrooken yliopistosta keskusteluttivat virtuaalisten yhteisöjen mahdollisuuksista hyvien käytäntöjen soveltamiseen ja kehittämiseen.  vCOP (virtual community of practice) on tietyn yhteisen aiheen ympärille rakentuva yhteisö, jonka keskustelun, kehittämisen ja tiedon jakamisen alustana toimii virtuaalinen ympäristö internetissä. Hurtubise ja Camden esittelivät miten he olivat hyödyntäneet tällaista vCOP-toimintaa tuomalla yhteen kehitysviiveisten lasten kanssa toimivia terapeutteja, joiden keskustelujen kautta edistettiin hyvien ja yhteisten käytäntöjen kehittämistä. Tällaisella toimintamallilla on potentiaalia myös meillä Suomessa.

CanChild- centerin tutkijoita ja kehittäjiä oli kongressissa paikalla runsaasti. Heidän kehitystyönään julkaistaan pian esimerkiksi GMFM- App. CanChild:n toimintaa kannattaakin seurata heidän www-sivuiltaan: https://www.canchild.ca/

Kongressin päättäneessä koskettavassa puheenvuorossa ”In praise of imperfection” lapsen isä kertoi heidän perheensä ja pojan tarinaa. Cerebral Palsy Foundationin www- sivuilta löytyy runsaasti mielenkiintoisia projekteja sekä sykähdyttäviä videoitayourcpf.org

näyttely

Tukholma tarjosi hulppeat puitteet verkostoitumiselle. Osallistujia hemmoteltiin sekä kongressin mahtavalla annilla että Tukholman upealla kesähelteellä. Seuraava EACD-kongressi on Amsterdamissa toukokuussa 2017, https://www.facebook.com/EACD2017/ Nähdään siellä!

tukholma

Opiskelijan silmin

Pääsin toteuttamaan opinnäytetyöni osana LOOK-hanketta. Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä 2015 ja valmistui juuri nimellä Kuntoutuksen ammattilaisten näkemyksiä lapsen osallistumista edistävästä yhteistoimijuudesta. Työn tavoitteena oli saada tietoa kuntoutuksen ammattilaisia haastatellen heidän näkemyksistään lapsen osallistumista mahdollistavasta yhteistoiminnasta.

Ennen fysioterapiaopintoja työskentelin pitkään lasten kanssa niin päivähoidossa kuin tanssinopettajana. Lapset asiakasryhmänä ovat siis aina olleet lähellä sydäntä, mutta lapsen näkeminen asiakkaana fysioterapiassa oli uudenlainen näkökulma ja oppimisen paikka. Opinnäytetyöprosessi mahdollisti syventymisen yleisesti lasten fysioterapiaan, ja erityisesti yhteistoimijuuden näkökulmasta. Arvokkaimpana osana koko prosessista mieleen jäi osallistuminen kuntoutuksen ammattilaisten ryhmähaastatteluun, jonka tallenne toimi myös tutkimusaineistonani. Haastattelussa käyty keskustelu avasi lasten kuntoutuksen maailmaa monipuolisesti fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien näkökulmista.

Opinnäytetyöprosessin aikana pääsin tekemään neurologisen harjoittelujaksoni Auron OMT Keskukseen, missä sain työskennellä useiden pienten lapsiasiakkaiden kanssa. Tämän harjoittelun aikana tekemäni opinnäytetyön aiheen ja koko LOOK-hankkeen tärkeys ja arvo kasvoivat silmissäni entisestään, kun pääsin näkemään ja kokemaan lasten fysioterapian todellisuuden kaikessa haastavuudessaan ja palkitsevuudessaan.

Tämän kevään aikana viimeistelen fysioterapiaopintoni Malagan yliopistossa, ja silmissä siintää siirtyminen työelämään ja mahdolliset jatko-opinnot. Look-hankkeen aineistonkeruutilaisuudessa kokenut lasten terapeutti kiteytti mieleenpainuvasti miten tavoitteellisessa kuntoutuksessa perustana on lapsen kohtaaminen arvokkaana ja ainutlaatuisena yksilönä ja miten tärkeää on myös viestittää lapselle tämä asia:

”… ihanaa sä opit ja sä haluut oppia ja niin poispäin, mut sä oot kuitenki ihana noinki, vaikket oppiskaa.”

Tätä en unohda, mihin ikinä tieni tästä eteenpäin viekään. Kiitän lämpimästi saamastani mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyöni osana arvokasta hanketta!

Aurinkoista kevättä toivottaa,

Oonasofia Saukkonen

http://www.theseus.fi/handle/10024/106801

Oona

#CountMeIn! Lasten osallistumisen edistäminen kansainvälisen verkoston tavoitteena

countme in

Huhtikuun alussa järjestettiin kolmas Count Me In- tieteellinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää lasten osallistumista ja osallistumisen tutkimusta. Osallistumisen vahvistaminen lapsen kuntoutumisen tavoitteena painottaa lapsen kuntoutumisen rakentumista lapsen ja perheen arjen tarpeiden ja voimavarojen pohjalta sekä kuntoutusta lapsen ja ympäristön välisenä oppimis- ja muutosprosessina. Tämä eroaa vanhemman biomedikaalisen- mallin mukaisesta kuntoutuksen käytännöstä, joka alleviivaa lapsen toimintakykyä rajoittavien tekijöiden korjaamista ja keskittyy lapsen ominaisuuksien muutokseen.

Count Me In- tieteellinen seminaari on kehittynyt merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi, jonka ovat alun perin laittaneet alulle kolme lasten kuntoutuksen alan huippuasiantuntijaa: Dr Katrina Bannigan (Plymouth University), Dr Carolyn Dunford (The Children’s Trust) ja Dr Niina Kolehmainen (Newcastle University). Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Plymouthin yliopistossa, lounais- Englannissa. Kaksi- päiväisen kongressin luennoitsijat olivat keskeisiä alan tutkijoita ja kehittäjiä, joiden asiantuntevia luentoja ja puheenvuoroja olisi mielellään kuunnellut pidempäänkin.

Sydneyn yliopiston professori ja CP- tutkimuskeskuksen johtaja Iona Novak painotti erinomaisessa esityksessään kuntoutuksen tavoitteena olevan asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen hänelle merkitykselliseen toimintaan omassa elämässään. Novak toi esille kuinka monet innovaatiot ovat lähteneet liikkeelle asiakkaiden kuuntelemisesta sekä heidän prioriteeteistaan ja tarpeistaan. Hän haastoikin sekä käytännön toimijoita että tutkijoita tarkastelemaan osallistumista mahdollistavia näyttöön perustuvia keinoja ja toimintatapoja. Tutkimuksissa tällä hetkellä vielä keskitytään usein osallistumisen ja toimintakyvyn rajoitteisiin ja harvat punnitsevat ratkaisuja. Novak muistutti myös, että lasten hoitamaton kipu rajoittaa osallistumista huomattavasti. Vaikeavammaisilla lapsilla kipu saattaa jäädä myös huomaamatta.

Myös LOOK-hankkeella oli seminaarissa esitys, jossa käsiteltiin lasten toimijuuden vahvistamista kuntoutuksessa. Lasten valokuva- pohjaisten haastatteluiden kautta tutkittiin lasten toimijuutta heille merkityksellisessä arjen toiminnassa ja pohdittiin aineistonkeruumenetelmän toimivuutta lasten osallistumista tukevana toimintatapana. Lasten omaa näkökulmaa enemmän seminaarin muissa esityksissä korostui vanhempien rooli lasten osallistumisen mahdollistajina sekä perhelähtöinen ja monialainen yhteistoimijuus. Keskeisinä toimina lapsen osallistumisen vahvistamiseksi oli erityisesti lapsen arjen ympäristöissä tapahtuvien muutosten ja lapsen kanssa toimivien aikuisten osaamisen edistäminen. Esitysten perusteella osallistumisen edistäminen lapselle merkitykselliseen toimintaan ohjaa myös vahvasti lapsen ja perheen kanssa työskentelevien terapeuttien ja ammattilaisten työn luonteen muutosta lapsen, perheen ja ympäristön oppimis- ja muutosprosessia ”valmentavaksi”, ”koordinoivaksi” sekä myös ”kannattelevaksi”.

plymouth

Kauniissa Plymouth:n merenranta-kaupungissa järjestetty kongressi oli mieleenpainuva. LOOK-hankkeen näkökulmasta oli erinomaista tunnistaa kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistyön kohdentuvan painoaloiltaan samaan suuntaan kuin hankkeemme tavoitteet. Samanaikaisesti hankkeessamme tehtävä työ on ainutlaatuista; lapsen oman maailman näkökulmasta osallistumisen ja toimijuuden tarkastelu ja edistäminen on tarpeellista, mikä usein tutkimuksissa edelleen jää huomiotta.

Suosittelemme vahvasti Count Me In- seminaariin osallistumista ja verkostoon liittymistä. Ensi kerralla lähdemme isommalla joukolla tapahtumaan, eikös vain?!

LOOK esillä kansainvälisessä EFRR2015- kongressissa

Toukokuun alussa 6-9.5 Helsingin Katajanokan Marina kongress- centeriin kokoontui kuntoutuksen tutkimuksen alan asiantuntijoita monitieteisesti kansainvälisiseen EFRR- kongressiin. Kolmannentoista EFRR2015 (European Forum of Rehabilitation Research) -kongressin teemat ”Being, doing and participating” nousevat kansainvälisestä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF- luokituksesta.

20150601_131145-1

Kongressin mielenkiintoiseen antiin pääset tutustumaan täältä: EFRR

LOOK- hankkeestamme pidimme kongressissa myös suullisen esityksen. Hankkeemme herätti paljon mielenkiintoa ja kehuja tutkijoilta ja toimijoilta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lapsen aktiivisen osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen kuntoutuksessa ovat keskeisiä teemoja, joista muun muassa Kanadalainen maailman lasten kuntoutuksen johtavan tutkimuskeskuksen CanChild-centerin johtaja Jan Willem Gorter puhui kongressin yhdessä pääesityksessä.

IMG_20150508_161020-1

Käy vilkaisemassa esityksemme: LOOK EFRR 2015 pptx

 

Onnitteluruusuja valmistuville!

ruusu

LOOK- hankkeen tiimi on työskennellyt tiiviisti alkaneen aineistonkeruun kanssa yhteistyössä kehittäjäkumppaniemme kanssa. Tiiviisti hankkeen aihepiirin parissa on ahertaneet myös juuri valmistuvat fysioterapeutit Laura Buzalski ja Susanna Kaivola. Heidän opinnäytetyöhönsä Kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä lapsen osallistumista haastavista ja mahdollistavista tekijöistä kuntoutuksessa pääset tutustumaan täältä: Buzalski & Kaivola opinnäytetyö

Onnea Susanna ja Laura valmistumisesta ja kiitos yhteistyöstä!

Laura ja Susanna kuva

Terkuin: hanketiimi :)