Syyskuussa julkaistiin LOOK-hankkeessa tehty vertaisarvioitu tutkimus:
Sipari, Vänkä ja Pollari (2017). Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa – Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt.
Kelan sosiaali- ja terveysturvan raportteja -julkaisusarjassa julkaistun tutkimuksen löydät täältä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsen kuntoutuksen hyviä käytänteitä, jotka vahvistavat lapsen osallistumista ja toimijuutta arjessa. Haastattelututkimuksen aineistonkeruu toteutui lasten yksilöllisinä toiminnallisina haastatteluina, ammattilaisten ja vanhempien fokusryhmäkeskusteluina sekä tulevaisuustyöpajana. Haastatteluihin osallistui kuusi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavaa lasta, kolmekymmentä lasten kuntoutuksen ammattilaista HUS:sta ja yksityisistä yrityksistä ja neljä lasten vanhempaa.
Tulokset osoittivat, että lapselle merkityksellinen toiminta arjessa mahdollistuu kolmen toisiinsa nivoutuvan elementin kautta. Nämä ovat lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana käsittää lapsen identiteetin ja minäkuvan, tunteet ja haaveilun, osallisuuden yhteisössä sekä lapsen oman tahdon ilmaisun ja asioihin vaikuttamisen. Lapsen mieluisa sisältää oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, elämyksellisyyttä ja leikillisyyttä. Se on iloa tuottavaa, lapsen maailmaan kiinnittyvää ja toteutuu lapsen tahtisesti. toiminta on lapsen maailmaan kiinnittyvää ja lapsentahtista. Yhteistoiminta rakentuu vastavuoroisessa neuvottelussa. Se sisältää joustavuutta, vastuun ottoa sekä jatkuvuutta, ja edellyttää valmistautumista. Yhteistoiminta rakentuu oppimisprosessina, jota suuntaavat yhdessä sovitut tavoitteet ja käytännöt. Turvallisuus, luottamus, rohkeus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus olivat arvoja, jotka ohjaavat lapsen merkityksellisen toiminnan rakentumista arjessa.
Lapsen kuntoutuksen hyvän käytännön tekijät painottivat lapsen ja perheen yksilöllisiä voimavaroja ja arjen sujumista sekä yhdessä lapsen osallistumisen tavoitteiden suuntaisten ratkaisujen luomista. Lapsen edun punninta kuntoutuksessa toteutuu lapsen, perheen ja ammattilaisten kumppanuudessa yhdessä neuvotellen.
