Hollannissa on lähdetty kokeilemaan Metropolian LOOK-hankkeessa (Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – lapsen edun arviointi) kehitettyä uutta työvälinettä Metku-kirjaa (http://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut/metku-kirja/). Kyseessä on lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus ilmaisen sovelluksen (Book creator) avulla.

Ammattilaiset ja perheet ovat yhteiskehitelleet Metku-kirjan ja sen tekoon ohjeet, jotka palvelevat lapsen kuntoutumisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Metku-kirja on käännetty englanniksi ”Children’s Meaningful Activities and Participation” – The CMAP Book ja sitä on esitelty useissa kansainvälissä tieteellisissä lasten kuntoutuksen kongresseissa ja verkostoissa. Brunelin yliopistossa Lontoossa järjestettiin syksyllä kansainvälisen CountMeIn! – verkoston tutkimusseminaarin yhteydessä työpaja, jossa perehdyttiin Metku-kirjaan sekä muihin LOOK-hankkeessa kehitettyihin lapsen kuntoutumisen uusiin Metkut-työtapoihin. Voit kurkata Metkuista lisää Lapsen kuntoutumisen Metkut- julkaista: http://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut/#lapsen-metkut

Lasten kuntoutuksen asiantuntija- ja tutkijaverkoston ’Count me in! ’ toiminnasta voit lukea täältä: https://www.thechildrenstrust.org.uk/count-me-in

Kuvassa vasemmalla Sarah Meuser (lehtori, Zuyd UAS), Anu Kinnunen (lehtori, Savonia AMK), Michel Ban (opiskelija, Zuyd UAS), Nea Vänskä (lehtori, Metropolia AMK) ja Barbara Piskur (yliopettaja, Zuyd UAS)

Zuydin korkeakoulusta yliopettaja Barbara Piskur ja toimintaterapian opiskelijat Michel Ban, Donny Vranken, Robin Steuten ja Casper Kirpenstein voittivat Metku-kirjan käännös- ja kehittämistyöstä BijZonder- palkinnon houkuttelevimmasta kehittämisprojektista. Metku-kirja ja muut lapsen kuntoutumisen Metkut ovat herättäneet on kiinnostusta Hollannin lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Ruotsissa. Suomessa lapsen kuntoutumisen Metkujen kehittäminen ja kouluttaminen jatkuu täydennyskoulutuksissa, opiskelijoiden tutkimuksellisissa kehittämistöissä sekä uudessa hankesuunnitelmassa, jossa kumppanina toimivat Savonia Ammattikorkeakoulu, Helsingin, Kuopion ja Oulun yliopistolliset keskussairaalat sekä Valteri Tervaväylä.

Helmikuun 28. päivä toteutuu seuraava Metku-kirjan käyttökoulutus Helsingissä. Lisätietoja koulutuksesta täällä: https://www.metropolia.fi/koulutukset/taydennyskoulutus/sosiaali-ja-terveysala/koulutustarjonta/lapselle-merkityksellisen-toiminnan-kuvaus-metku-kirjan-kayttokoulutus/

Syksyllä 2018 julkaistiin LOOK-hankkeen arviointiraportti. Raportissa punnitaan hankkeen tuloksia suhteessa tavoitteisiin, saavutettuja vaikutuksia sekä hankkeen prosessin kulkua, juurruttamissuunnitelman toteutusta ja tulosten levittämistä. Arviointiin perustuen julkaisu sisältää päätelmiä siitä, miten ja mihin suuntaan lasten ja nuorten kuntoutusta tulisi tulevaisuudessa kehittää. Arviointiraportin löydät täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/240069

LOOK-hanke on päättynyt, mutta hankkeen tuloksista, Lapsen Metkuista (lapsen-metkut) ja Osallistumisen ekologisesta arvioinnista (Käsikirja) järjestetään koulutusta jatkossakin.

Lapsen kuntoutumisen Metkut ovat uusia työvälineitä lapsen kuntoutumiseen. Metkut vahvistavat lapsen osallistumista merkitykselliseen toimintaan arjessa ja ne ovat suunnattu kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille, heidän perheilleen ja ammattilaisille yhdessä käytettäviksi. Metkujen kehittämiseen osallistui lapsiperheet ja ammattilaiset yhdessä.

Seuraava Metkut- koulutus järjestetään syksyllä 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Helsingissä. Kurkkaa koulutuksen tarkemmat ajankohdat ja lisätietoja koulutuksesta täältä: Uusia työvälineitä lapsen toimintakyvyn tukemiseksi

Metkut- koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat oppivat käyttämään ja soveltamaan Metku-välineitä ja Osallistumisen ekologista arviointia lapsen kuntoutumisessa. Koulutuksessa pohditaan välineiden käyttöä yhdessä moniammatillisessa ryhmässä. Välineisiin perehtyminen tapahtuu esimerkkien ja käyttökokemusten avulla. Koulutuksessa voi myös kysyä mieltä askarruttavista asioista ja keskustella sekä teoreettisista että käytännöllisistä näkökulmista.

Lapsen kuntoutumisen Metkuja voivat käyttää kaikki erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Koulutus soveltuu moniammatillisesti kaikille kuntoutusalan, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoille. Esimerkiksi sosionomit ja muut päiväkodeissa, kouluissa ja erityistukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevät.

Voit myös kysyä Metku-koulutuksia työpaikallesi tai muulle yhteisölle.

Räätälöimme koulutuksia tai pienempiä infopaketteja osallistujien tarpeiden mukaan. Yhteydenotot: nea.vanska@metropolia.fi

Aurinkoisia talvipäiviä ja iloisia yhteisiä Metkuiluja!

Osallistumisen ekologinen arviointi on uusi lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoimintaan perustuva menetelmä lapsen kuntoutumiseen. Ekologinen tarkoittaa kuntoutuksessa lapsen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta, jossa lapsi osallistuu aktiivisena toimijana.

Menetelmän käyttö edellyttää lapselle merkityksellisten osallistumisen tavoitteiden asettamista ja vahvistaa niiden saavuttamista. Osallistuminen tarkoittaa lapsen osallisuutta elämäntilanteisiin (ICF, 2001). Arvioinnissa osallistumisen tavoite on lapselle merkityksellistä toimintaa eli esimerkiksi jotakin mitä lapsi haluaa tehdä tai hänen tarvitsee tehdä. Osallistumisen tavoite sisältää myös ympäristön, jossa osallistuminen toteutuu.

Osallistumisen ekologisessa arvioinnissa arvioidaan yhdessä, mitä lapselle merkityksellisen osallistumisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Arviointimenetelmä ohjaa tunnistamaan ja kuvaamaan lapsen, perheen ja ympäristön näkökulmista vahvuuksia ja tarpeita, sekä sitä mitä pitää tapahtua, jotta lapsi voi osallistua tavoitteena olevaan toimintaan. Lapsi, perhe ja ammattilaiset kehittävät arvioinnin pohjalta yhdessä toimintasuunnitelman, johon nimetään mitä tehdään, kuka tekee ja milloin.

Arvioinnin alkuperäiset kehittäjät ovat Lisa Chiarello ja Robert Palisano, jotka ovat professoreita Drexelin yliopistossa Philadelphiassa. LOOK-hankkeessa toteutettiin arvioinnin suomennos- ja kehittämisprosessi tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Arviointimenetelmän kehittämiseen osallistui kansainvälisten tutkijakumppaneiden lisäksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsiperheitä, kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisia ja asiantuntijoita arvioinnin käyttökokeiluiden ja kommentoinnin kautta. Lämpimät kiitokset kaikille kehittämiseen osallistuneille!

Osallistumisen ekologisen arvioinnin löydät täältä: Käsikirja: osallistumisen ekologinen arviointi

Käsikirja sisältää menetelmän teoreettisen perustan, käyttöohjeet ja kehittämisprosessi. Liitteestä on löydettävissä arviointilomakkeet, kaksi case-esimerkkiä ja lyhyt ohjeistus, jonka voi antaa perheille etukäteen tutustuttavaksi ennen yhteistä arviointia ja keskustelua.

”Arvioinnin avulla saatiin ymmärrys, mitä kaikkea tarvitaan, jotta tavoite saavutetaan.” Lapsen äiti

”Ekologinen arviointi auttaa konkretisoimaan tavoitteita ja sitouttaa kaikki osapuolet tehokkaammin niiden eteen työskentelemiseen.” Lapsen äiti ja terapeutti yhteisessä palautteessa

Syyskuussa julkaistiin LOOK-hankkeessa tehty vertaisarvioitu tutkimus:

Sipari, Vänkä ja Pollari (2017). Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa – Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt.

Kelan sosiaali- ja terveysturvan raportteja -julkaisusarjassa julkaistun tutkimuksen löydät täältä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsen kuntoutuksen hyviä käytänteitä, jotka vahvistavat lapsen osallistumista ja toimijuutta arjessa. Haastattelututkimuksen aineistonkeruu toteutui lasten yksilöllisinä toiminnallisina haastatteluina, ammattilaisten ja vanhempien fokusryhmäkeskusteluina sekä tulevaisuustyöpajana. Haastatteluihin osallistui kuusi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavaa lasta, kolmekymmentä lasten kuntoutuksen ammattilaista HUS:sta ja yksityisistä yrityksistä ja neljä lasten vanhempaa.

Tulokset osoittivat, että lapselle merkityksellinen toiminta arjessa mahdollistuu kolmen toisiinsa nivoutuvan elementin kautta. Nämä ovat lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana käsittää lapsen identiteetin ja minäkuvan, tunteet ja haaveilun, osallisuuden yhteisössä sekä lapsen oman tahdon ilmaisun ja asioihin vaikuttamisen. Lapsen mieluisa sisältää oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, elämyksellisyyttä ja leikillisyyttä. Se on iloa tuottavaa, lapsen maailmaan kiinnittyvää ja toteutuu lapsen tahtisesti. toiminta on lapsen maailmaan kiinnittyvää ja lapsentahtista. Yhteistoiminta rakentuu vastavuoroisessa neuvottelussa. Se sisältää joustavuutta, vastuun ottoa sekä jatkuvuutta, ja edellyttää valmistautumista. Yhteistoiminta rakentuu oppimisprosessina, jota suuntaavat yhdessä sovitut tavoitteet ja käytännöt. Turvallisuus, luottamus, rohkeus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus olivat arvoja, jotka ohjaavat lapsen merkityksellisen toiminnan rakentumista arjessa.

Lapsen kuntoutuksen hyvän käytännön tekijät painottivat lapsen ja perheen yksilöllisiä voimavaroja ja arjen sujumista sekä yhdessä lapsen osallistumisen tavoitteiden suuntaisten ratkaisujen luomista. Lapsen edun punninta kuntoutuksessa toteutuu lapsen, perheen ja ammattilaisten kumppanuudessa yhdessä neuvotellen.

LOOK-juhlaseminaari 7.9.2017 osoitti, että lasten kuntoutuksessa on edelläkävijöitä lapsen edun punninnassa, pohtii projektipäällikkö Salla Sipari

LOOK-hankkeen tulokset osoittavat, että Suomesta löytyy erittäin korkeatasoista ja –laatuista lasten kuntoutuksen käytännön osaamista ja syvällistä kuntoutumisymmärrystä kansainvälisissäkin viitekehyksissä peilattuna. Ajatusten viemisessä käytännön tasolle on vielä haasteita ja puutteita, jotka liittyvät pääosin kuntoutumisen järjestämiseen siten, että lapsiperheelle muodostuu mielekäs kuntoutuskokonaisuus ja kiinnitetään riittävästi huomiota myös lapsen kehitysympäristön asenteisiin. Ratkaisevan tärkeää on kuitenkin lasten kuntoutuksen ajattelutapojen kehittyminen yhteiskunnallisen muutoksen ja tieteellisen tiedon karttumisen sekä perheiden ja ammattilaisten yhteiskehittelyn myötä.

LOOK-hankkeessa kehitettyjen uusien toimintatapojen, Metkut-välineiden ja Osallistumisen ekologisen arvioinnin avulla on mahdollista perheiden ja ammattilaisten yhdessä toteuttaa lapsen aktiivista toimijuutta ja hänelle merkitykselliseen toimintaan osallistumista vahvistavaa kuntoutusta. LOOK-hankkeen tulokset vastaavat konkreettisesti myös STM.n kärkihankkeen LAPE-ohjelman visioon ”Yksi lapsi – Yhteinen suunnitelma” sekä ”siltaus”-toimintaan, jossa tahojen toimintojen välille rakennetaan yhteyksiä.

Juhlaseminaari toi yhteen yli 180 lasten kuntoutuksen alan asiantuntijaa, kehittäjää ja toimijaa eri sektoreilta. Lisää seminaarin tunnelmista voit lukea täältä: Uutinen juhlaseminaarista

Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö kirjoitti myös  juhlaseminaarin innoittamana erinomaisen blogitekstin ’Mitä kuntoutuksessa on oleellista?’: ”Osallistuin syyskuussa Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa- hankkeen juhlaseminaariin. Olen tehnyt töitä kuntoutuksen parissa jo 35 vuotta ja nautin kuulemastani.” Lue koko juttu täältä: https://sosiaalivakuutus.fi/mika-kuntoutuksessa-oleellista/

Kooste juhlaseminaarin videotaltioinnista on katsottavissa täältä: Videotallenne LOOK 7.9.2017

Juhlaseminaarin esitykset löytyvät alla olevista linkeistä.

Salla Sipari, LOOK-hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja, Metropolia. Juhlaseminaarin avaus ja yhteiskehittelyn anti.Salla Sipari, juhlaseminaari

Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ohjausryhmän puheenjohtaja, STM. Lapsi, perhe ja ammattilaiset yhdessä. LAPE sillanrakentajana lasten sote- ja sivistyspalveluiden välillä. LOOK ja LAPE _ Maria Kaisa Aula

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen

Ilona Autti-Rämö, johtava ylilääkäri, lastenneurologian dosentti, Kela. Autti-Rämö, juhlaseminaari 7.9.2017

Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa – LOOK-hankkeen tulokset

Nea Vänskä, projektityöntekijä, lehtori, Metropolia. Nea Vänskä, Lapsen kuntoutumisen Metkut

Kirsi Pollari, projektityöntekijä, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto. Kirsi Pollari, tavoitteista totta, lapsen oikeus osallistua

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Yksityissektorin näkökulma: Maija Luostarinen, toimintaterapeutti ja Petra Loivanne fysioterapeutti, Terapiatalo Tonus. Petra Loivanne ja Maija Luostarinen 7.9.2017

Lähettävän tahon näkökulma: Helena Mäenpää, Lasten neurologi, kuntoutuksen erityispätevyys, HUS/Kuntoutusyksikkö. Helena Mäenpää juhlaseminaari 7.9.2017

Järjestävän näkökulma: Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava suunnittelija, Kelan osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä. Riikka Peltonen esitys 7.9.2017

Sukellus lapsen maailmaan – LOOK –hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntoutuskäytännöissä

Inari Laakso, toimintaterapeutti, Fysiosresiina ja Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti HUS Look 7.9. Laakso Lönnqvist

Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen AMK ja Jaana Sellman, puheterapeutti, työnohjaaja, Motivoice Oy. Sellman ja Karhula, LOOK- juhlaseminaari

Meillä on ilo ilmoittaa, että LOOK-hankkeen julkaisu

Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut, on nyt valmis!

Löydätte julkaisun täältä: http://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut

Lapsen Metkut – julkaisu sisältää hankkeessa kehitetyt kolme lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavan kuntoutuksen toimintatapaa. Metkujen kehittämisessä on ollut mukana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsia, lasten vanhempia sekä kuntoutuksen ammattilaisia, kaikkiaan yli 400 kehittäjää. Lämmin kiitos kaikille kehittäjäkumppaneille!

——————–

Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – lapsen Metkut ovat: Metku-kirja, Metku-neuvottelu ja Metku-muistio. Julkaisu sisältää konkreettisia ohjeita, videoita, valokuvia ja käyttäjien kokemuksia lapsen kuntoutumisen Metkuista.

Lapsen Metkut sopivat kaikille lapsille ja nuorille, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Lapsen hyvässä kuntoutuksessa metkuja käyttävät lapsi, perhe ja kuntoutuksen ammattilaiset yhdessä. Mukana voi olla muitakin lapselle tärkeitä ihmisiä.

Metkut on suunniteltu joustaviksi toimintatavoiksi, joita voi soveltaa käytännössä monella tapaa lapsi- ja perhelähtöisesti. Metkuja voi käyttää kertaluontoisesti tai edetä vaiheittain – ensisijaisesti lapsentahtisesti. Metkut vahvistavat lapsen osallistumista ja mahdollistavat voimavaralähtöisen, lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteisen oppimisprosessin.

Metkuja käyttämällä lapsi, perhe ja ammattilaiset voivat valmistautua lapsen hyvän kuntoutumisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ennakointi auttaa tekemään kuntoutumista edistäviä ratkaisuja yhteisen päämäärän suunnassa. Metkut tähtäävät lapsen edun toteutumiseen ja punnintaan lapsen parhaasta.

————————————–

LOOK-hankkeen tuloksia, lasten kuntoutuksen ja sote-uudistuksen ajankohtaisia asioita ja lapsen kuntoutumisen Metkuja on esillä hankkeen juhlaseminaarissa ensi syksynä 7.9. Osallistujia on ilmoittautunut jo yli 180. Varasimme Bulevardilta isomman tilan, juhlasalin, niin mukaan mahtuu vielä. Ilmoittautua voit täyttämällä sähköisen lomakkeen: Ilmoittautumislomake

Iloisia hetkiä lapsen kuntoutumisen Metkujen parissa!

Ihanaa kesää ja nähdään syyskuussa juhlaseminaarissa!

Aika: to 7.9.2017

Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bulevardi 31, juhlasali P460

LOOK-hankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja lapsen osallistumisen ja toimijuuden vahvistumiseksi. Hanke on päättymässä ja juhlaseminaarissa esitetään hankkeen keskeisiä tuloksia ja kokemuksia yhdessä kehittämisestä. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Ohjelma

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen seminaariin on päättynyt.

Peruutus/ poisjäänti

Ilmoittautuminen seminaariin on sitova. Mikäli olet kuitenkin estynyt tulemasta, ilmoitathan siitä viipymättä hankeassistentille Elisa Mattilalle (elisa.mattila(a)metropolia.fi)

Kulkuyhteydet

Metropolia Ammattikorkeakoulun toimipiste Bulevardi 31 sijaitsee Helsingissä Hietalahden torin vieressä ja parhaiten paikan päälle pääsee julkisilla kulkuyhteyksillä (https://www.reittiopas.fi/). Kävellen Helsingin rautatieasemalta matka on noin 1,3km ja 15 min. Toimipisteen sisäpihalla on parkkipaikka ja pysäköinninvalvonta on peruttu seminaarin ajan, mutta paikkoja on kuitenkin  rajoitetusti.

Lisätietoja

Seminaariin ei ole etäyhteysmahdollisuutta.

Seminaarin käytännön järjestelyistä voi kysyä: elisa.mattila(a)metropolia.fi. Sisältöön liittyviä kysymyksiä voi laittaa postia Nea Vänskälle nea.vanska(a)metropolia.fi

Tervetuloa!

Koulutuksessa perehdytään lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavan kuntoutuksen hyviin käytänteisiin ja toimintatapoihin, sekä pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia omassa työssä. Koulutus sisältää teoreettisia perusteita ja käytännön työkaluja.

Koulutus toteutuu kolmena päivänä, jotka ovat sisällöltään erilaisia. Koulutukset ovat maksuttomia. Koulutukset järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa.

Koulutuspäivien teemat ja ajankohdat:

1) pe 10.2.2017 Lapsen merkityksellinen toiminta arjessa – väline tunnistamiseen ja kuvaukseen

2) to 27.4.2017 Lapsen tavoitteet -neuvottelun hyvä käytäntö

3) ke 31.5.2017 Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavien toimintatapojen syventävä koulutuspäivä (tämä koulutuspäivä on Kelan lasten terapiapalveluiden tuottajille)

Ensimmäiseen ja toiseen koulutuspäivään voi osallistua lasten kuntoutuksen ammattilaiset yksittäisinä koulutuspäivinä, ja tällöin niistä saa päiväkohtaisen täydennyskoulutustodistuksen. Kolme koulutuspäivää ovat laajuudeltaan yhteensä kolme opintopistettä sisältäen syventävän välitehtävän. Kolmanteen koulutuspäivään (31.5) ovat tervetulleita lasten terapeutit, jotka ovat osallistuneet ensimmäiseen (10.2) ja toiseen (27.4) koulutuspäivään, ja jotka työskentelevät Kelan järjestämän lasten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen parissa.

Koulutukset perustuvat Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK)- lapsen edun arviointi- hankkeen tuloksiin. Kouluttajina toimivat hankkeen asiantuntijat ja kehittäjäkumppanit (ks. tarkemmin http://look.metropolia.fi/toimijat/). LOOK-hanke on kolmivuotinen (2014- 2017) projekti, joka toteutuu Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavia toimintatapoja ja välineitä, joita lapsi, perhe ja ammattilaiset käyttävät yhdessä. Hanketta rahoittaa Kela ja hankkeen projektipäällikkönä toimii Salla Sipari (Metropolia, Kuntoutuksen YAMK yliopettaja).

Ilmoittautuminen koulutuksiin:

10.2 ja 27.4 KOULUTUSPÄIVIEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ ON TÄYNNÄ. VOIT ILMOITTAUTUA JONOLISTALLE JA KYSELLÄ PERUUTUSPAIKKOJA LAITTAMALLA S-POSTIA:
elisa.mattila(a)metropolia.fi

• Ilmoittautuminen 10.2 koulutuspäivään viimeistään 2.2.2017.
• Ilmoittautuminen 27.4 koulutuspäivään viimeistään 19.4.2017
• Osallistuminen 10.2 ja 27.4 koulutuspäiviin etäyhteydellä onnistuu aamupäivän luento-osuuteen (klo 9-12). Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan etäyhteydellä, niin ota yhteyttä: elisa.mattila@metropolia.fi. Etäyhteydellä osallistumisesta ei kirjoiteta osallistumistodistusta.

31.5 koulutuspäivään ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen: nea.vanska(a)metropolia.fi (Ilmoita s-postitse: nimi, ammatti ja organisaatio, jossa työskentelet.) Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.5.2017. Koulutuspäivään voivat ilmoittautua Kelan lasten terapiapalvelutuottajia toteuttavat terapeutit, jotka osallistuvat lisäksi sekä 10.2 että 27.4 koulutuspäiviin.

Paikkoja koulutuksissa on rajoitetusti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova.

Koulutuspäivien sisältö:

pe 10.2.2017 Lapsen merkityksellinen toiminta arjessa – väline tunnistamiseen ja kuvaukseen

• Lapsen oikeus osallistua: tausta ja periaatteet
• Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistava kuntoutus: mitä tiedämme tästä
  • Mitä hyviä toimintatapoja on käytössä ja mitä tarvitaan
  • Lapsen toimijuutta tukevat ja rajoittavat tekijät
• Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen ja kuvaaminen
• Kokemuksia välineen käytöstä kuntoutuksessa case-esimerkin kautta
• Lapsen merkityksellinen toiminta arjessa – välineen käytön kokeilua
• Lapsen merkityksellisen toiminnan rakentuminen kuntoutumisessa- arviointi

to 27.4 Lapsen tavoitteet- neuvottelun hyvä käytäntö

• Yhteistoimijuus lasten kuntoutuksessa
• Lapsen osallistuminen ja aktiivinen toimijuus arjessa kuntoutumisen tavoitteena
• Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa – lähtökohtana lapselle merkitykselliset tavoitteet arjessa
• Neuvottelumallin soveltaminen omaan työhön
• Tavoitteiden saavuttaminen: lapsen, perheen ja ympäristön tekijät
• Lapsen merkityksellisen toiminnan rakentuminen kuntoutumisessa- arviointi

ke 31.5.2017 Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavien toimintatapojen syventävä koulutuspäivä

• Voimavaralähtöinen yhteistoimintaosaaminen lasten kuntoutuksessa
• Uusien välineiden ja toimintatapojen käyttö omassa työssä
• Lapsen merkityksellisen toiminnan rakentuminen kuntoutumisessa- arviointi

Lisätietoa:

Lisätietoja koulutuksiin liittyen: Nea Vänskä, hankkeen projektitoimija, nea.vanska(a)metropolia.fi

Torstaina 7.9.2017 järjestetään LOOK- hankkeen juhlaseminaari. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille osallistujille. Ilmoittautuminen juhlaseminaariin avautuu keväällä 2017.

Kirjallisuutta:

Vänskä, N. Pollari, K. & Sipari, S. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kela, Työpapereita 94. Helsinki https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161355

Lämpimästi tervetuloa mukaan koulutuksiin!

Uusi opas tarjoaa tukea ja tietoa vammaisen lapsen ja viittomakielisen lapsen näkemysten selvittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lasten kuntoutuksen asiantuntijoita, vanhempia ja hanketiimin toimijoita kerääntyi 12. huhtikuuta yhteiseen kehittämis- ja koulutustilaisuuteen. Seminaarissa työstettiin LOOK-hankkeen kolmea kehittämissuuntaa, jotka ovat:

• Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa: tunnistaminen ja hyödyntäminen
• Verkostoneuvottelu yhteistoimijuuteen: tavoitteiden asettelu ja arviointi
• Lapsen osallistumisen ekologinen arviointi.

Lyhyiden alustusten jälkeen kehittämistä vietiin eteenpäin yhteisen keskustelujen, pohdintojen ja kirjaamisen kautta. Olemme otettuja kuinka avoimesti, asiantuntevasti ja innostuneesti osallistujat kehittivät toimintatapoja ja yhteisiä käytänteitä eteenpäin.

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaamiseksi arjessa on kehitteillä lapsille ja perheille mielekäs väline ja toimintatapa. Toimintatavan kehittämiseen ja kokeiluun kutsumme mukaan terapeutteja ja lapsiperheitä, jotta toimintatapa vastaa lapsen ja perheen toiveita ja tarpeita.

Verkostoneuvottelukäytännön kehittämisessä aktiivisena toimijoina ovat olleet erityisesti Resiinafysion erinomaiset ja kokeneet lasten terapeutit. Verkostoneuvottelukäytännön kehittäjänä olemme saaneet tiimiimme mukaan myös HUS:n lasten toimintaterapeutin Mira Lönnqvistin, jolla on pitkä kokemus lapsi- ja perhelähtöisestä työskentelystä.

Seminaarissa toteutui myös mahtava webinaari, jonka meille pitivät Philadelphian Drexelin yliopiston kaksi huippuasiantuntijaa Dr Robert Palisano sekä Dr Lisa Chiarello. Palisano ja Chiarello ovat kehittäneet lasten osallistumisen ekologisen arvioinnin ja esittelivät webinaarissa arviointimenetelmän sekä sen taustalla olevan lapsen osallistumista edistävän kuntoutuksen periaatteet. Erinomainen esitys herätti yleisön pohtimaan millaisia asioita tulee kuntoutuksen toimintatavoissa muuttaa lapselle merkityksellisen osallistumisen mahdollistamiseksi ja kuinka tärkeitä nämä muutokset ovat lapselle sekä perheelle ovat. Lasten kuntoutuksen merkittävien tutkijoiden reaaliaikainen ja interaktiivinen luento eri mantereelta sai ihmettelemään myös kuinka erinomaisia yhteyksiä ja mahdollisuuksia meillä onkaan kansainväliseen verkostoitumiseen nykyteknologian avulla.

Kevään aikana hankkeessa kehitettävät uudet toimintatavat lapsen osallistumisen ja toimijuuden edistämiseksi ovat löytäneet alustavan muotonsa ja kehittäminen etenee käytänteiden kokeilemiseen ja kokeilujen kautta kehitystarpeiden tunnistamiseen. Vastaamme mielellämme kysymyksiin ja otamme kommentteja ja kuulumisia vastaan!

Kiitos kaikille seminaariin osallistujille antoisasta yhteistyöstä!